Ukiuni kingullerni politikkikkut oqallinnermi, nunarsuarmi aatsitassat qaqutigoortut Kalaallit Nunaanni kiviorarnikut (REE) piiarnerisigut ineriartortitsisoqassanersoq aaliagiunneqarnissaa oqallisaasuni initunersat ilagivaat. Iluaqutissartaalu ikigisassaanngillat: Qallunaat Nunaannit bloktilskud isumalluutaajunnaarnissaa, Namminersornerulernissaq, nunanut kippasissunut suleqateqarnissamut pilersaarusiorsinnaaneq il.il. Taamaakkaluartoq akornutissartaqanngitsuunngilaq, nunatarmi narsaamaneq naggorissoq eqqungaanngitsoorunnanngimmat inooriaaserlu akornuserneqanngitsoorunnarnani, nerisassaqarneq qularnarsissalluni, peqqinnissaqarfillu artukkeqqareeqisoq tikisitanik aammattaaq qillerinermi mingutsitsinerup kinguneranik nappaalunnermik naatsorsuutaanngitsunik artukkerneqaqqeriataannaalluni. Kalaallilli allannguutissat taakkartukkat qanoq isummerfigivaat? Tusarniaasoqaraangallu isummersuutaat aaliangiinissamut ilaatinneqartarpat?
Ornigullunga suliaqarninni paasiniarpara aalajangiisussanit suliap ingerlannerani innuttaasut isumaat akuutinneqartarnersut. Paasiniarusukkakku piviusunngortisiniarnermi suna periuserineqarnersoq. Suut inatsisaappat? Atuutsinneqarpat? Sunniuteqarluartuuppat? Naatsumik: Tusarniaanerni Kalaallit isummertarnertik tusaaneqartutut misigisarpat?
Pandemi peqquttaalluni Island ukiuni marlussunni qimannikuunnginnakku Kalaallit Nunaat tikitassara takorlooruminaatseqqaarpara. Tikilluaqqusaassanerpunga? Immaqaluunniit paasisassarsiortutulli allatut Inuit Nunaanni nualluummik tuniluutsitsisussatut isigineqaannassanerlunga? Kisiannili kialaartumik tikilluaqqusinerat saaffigiuminarnerallu nuannersumik tupaallatsippaanga. Iluatsitsinerinnarmillu Nuuk Nordic Festival angumeralungu tikillunga. Taamani timitalerlugu takuara nunasiaataaneq eqqumiitsuliornikkut qanoq saqqummiunneqarsinnaanera. Assersuutigalungu, qanoq saqqummersitseriaaserput kultur-erpullu namminermini nunasiaataanerusoq.
Qaammaassaqarnarlunilu pissarsiaqarnarpoq, politik inatsisiliornittaaq eqqartortillugit eqqaamasassarsinarluni. Inatsisartunuttaaq qaaqqusaavunga. Kalaallit isummersuutaat arlallit tusarpakka, paasisinnaallungillu. Ineriartortitsinermut suliniutissani akuersaarnissap paasinissaanut atorpakka.
Paasisannili pingaarnerpaavoq Kalaallit nunani assigiinngitsuniit pitsaassuseq imminnut qanoq naleqqussarluartigisarneraat, kultur nunaminnullu immikkuullarisumut ujartuillaqqitsiginerat. Nunat allat misilittagaat najungaqartullu ilisimasaat atorlunikkit, Kalaallit kiffaanngissuseqartumik aamma paasinnilluni akuersineq ammasumik periuseqarnissaq piareersarpaat. Taamaakkaluartoq, ineriartortitsinerup sukkassusaa, aningaasaqarnikkut ileqqutoqqanilu naleqartitat eqqarsaatigilluarneqarnissaat assigiinngitsunik isummerfigineqarput.
Angalaninni paasivara attaveqaqatigiinneq qitiusoq, tamannalu Kalaallit Nunaanni atungaalluartoq. Avataaniit malinnaasuulluni isumaqarnarsinnaasarpoq qillerinerit aallartisapallunniarneqapalluttut, najungaqartut isumaat apeqqutaatinnangu. Kisiannili oqartussat eqqortumik iliornissaq ujartorpaat. Kalaallit Nunaammi nunat allat tusagassiisarnerisigut namminersulivinnissaq kisiat eqqartorneqartutut saqqummiunneqartarmat. Kalaallit Nunaatali nunap pigisaanik akisussaasumik aqutsinermut nunarsuup sinnera isumasiorfigisinnaavaat.
—
—
Nutserisoq: René Sivertsen